Palokunta

JULKAISTU 3.4.2014

Sopimuspalokuntalaiset huolehtivat jopa 90 % Suomen pinta-alan mukaisista pelastustehtävistä

Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 %:issa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Päivittäin Suomessa on lähes 200 hälytystehtävää, joissa sopimuspalokuntalaiset ovat mukana. Näistä tehtävistä osassa lain mukaisena pelastustoiminnan johtajana tilapäisesti toimii sopimuspalokuntalainen.

Pelastustoimen järjestämistapa aiheuttaa sen, että Suomen pinta-alasta noin 90 %:in alueella sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalaisista. Muualla (isoimmissa kaupungeissa) sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta.

Riihimäen VPK:n rooli alueen turvallisuuden edistäjänä suuri

Riihimäen VPK:n tärkein tehtävä on toimia sammutus- ja pelastamistehtävissä vakinaisen palokunnan apuna. Yhdistys on solminut Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa sammutussopimuksen palo- ja pelastustehtävien hoitamisesta.

Rihimäen VPK:n rooli alueen turvallisuuden edistäjänä on suuri. VPK:n vapaaehtoisvoimin turvataan esim. vaarallistenaineiden torjunnan tukitoimet, isoimmissa tulipaloissa osana ensimmäisen lähdön kokoonpanoa ja erilaiset turvallisuusviestinnän tehtävät.

Monipuolista toimintaa

Riihimäen VPK on perustettu vuonna 1894. Nykyään 120-vuotias yhdistys porskuttaa edelleen täyttä häkää eteenpäin.

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on antoisaa yhdessäoloa ja fyysisesti vaativaa toimintaa. Palokuntatoiminta on hälytyksen tapahtuessa myös haasteellista, monipuolista ja antoisaa työtä. Se vaatii hyvää kuntoa, rohkeutta ja valmiuksia tositoimiin.
0

Riihimäen VPK on jaettu kolmeen eri osastoon, joilla kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä palokunnassa. Lisäksi yhdistyksen tukena ovat myös muut yhdistysjäsenet sekä kannatusjäsenet.

Hälytysosaston pääasiallisena tehtävänä on huolehtia palo- ja pelastustoiminnasta, mutta hälytysosastolaiset suorittavat myös erilaisia palvelu- ja turvallisuustehtäviä tarpeen mukaan. Palvelutehtävistä tulevilla mahdollisilla tuotoilla yhdistys hankkii mm. lisävarusteita, kalustoa ja tukee nuoriso-osaston toimintaa. Säännöllisillä harjoituksilla osastolaiset pitävät huolta ammattitaidostaan. Lisäksi kuntoa ja yhteishenkeä pidetään yllä mm. yhteisillä liikunta tilaisuuksilla.

Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on myös yksi Suomen suurimmista nuorisotyön toteuttajista. Nuorista pyritään kasvattamaan palokuntaihanteiden hengessä vastuullisia ja yhteistyökykyisiä hälytystoiminnan jatkajia. Nuoriso-osaston tehtävänä on pääasiassa huolehtia palokuntanuorisotyön toteuttamisesta. Nuorille annetaan uusia kokemuksia sekä hyödyllistä opetusta ja toimintaa. Nuorisotyö on elinehto palokuntatoiminnan jatkuvuudelle – jotta toiminta jatkuisi toisetkin 100-vuotta eteeenpäin.

Naisosaston ja naistyön tarkoituksena on tukea oman palokunnan toimintaa sekä edistää myönteistä suhtautumista turvallisuuteen.

Näiden lisäksi yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta seka kuudesta varsinaisesta jäsenestä sekä kahdesta varajäsenestä.  Hallitus valitsee myös itselleen joko keskuudestaan tai sen ulkopuolelta seuraavat toimihenkilöt: varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Näiden lisäksi hallituksessa on pysyvä puhe- ja läsnäolo-oikeus palokunnan päälliköllä sekä nuoriso- ja nais-osastojen johtajilla.